Maalämpö omakotitaloon
Maalämpö sopii niin omakoti-, rivi- kuin kerrostaloon, kun rakennuksessa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä; vesikiertoiset patterit tai vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöön ja siihen tarvittavien energiakaivojen poraamiseen vaaditaan toimenpidelupa riippumatta rakennuksen koosta tai tyypistä. Toimenpidelupaa voi hakea sähköisesti lupapiste.fi:stä, joka on kuntien yhteinen sähköinen asiointipalvelu.
Maalämmön hankinta aloitetaan mitoituksella niin lämpöpumppua kuin maalämpökaivoa/ keruuputkistoa varten. Ammattilaisen tekemä mitoitus on tärkeää, koska alimitoitetun maalämpökaivon tehot eivät riitä rakennuksen lämmittämiseen, ja tällöin lämpöpumppu kuluttaa enemmän energiaa ja maalämmön hyötysuhde pienenee. Mitoituksen voit pyytää urakoitsijaltasi tai NIBE Neuvontapalvelusta.
Lämpöpumpun asennus sisätiloissa
Lämpöpumppu suositellaan sijoitettavaksi tekniseen tilaan, mutta se voidaan asentaa myös lattiakaivolliseen kodinhoitohuoneeseen. Kun maalämpöpumppu on asennettu tekniseen tilaan, liitetään siihen keruuputket, lämmitys- ja käyttövesijärjestelmät.
Lämpöpumppu kytketään rakennuksen sähkökeskukseen ja kun virrat on laitettu päälle, suorittaa asentaja laitteen käyttöönoton. Lopuksi asentaja perehdyttää asukkaat lämpöpumpun käyttöön. Huoltotoimenpiteitä ei lämpöpumpulle juurikaan tarvitse tehdä; kerran vuodessa silmämääräinen tarkistus, pölyjen poistaminen ja mutasihdin puhdistus riittävät.
Salolaisen perheen kokemuksia maalämpöön siirtymisestä. Projektin toteutti Putkiasennus Lindström.
Lue lisää mitä maalämpö on »
Maalämpö rivitaloon
Rivitalot, kuten isot kiinteistöt yleensä, kuluttavat lämmitykseen paljon energiaa, mutta maalämmön avulla saadaan rivitaloyhtiöt energiatehokkaiksi ja samalla pienenee myös rakennuksen hiilijalanjälki. Lisäksi maalämpöjärjestelmään voidaan liittää myös maaviileä. Vanhassa rivitalossa voidaan saada ostetun energian osalta noin 60-70 % säästöt, kun vaihdetaan kaukolämmöstä tai öljylämmityksestä maalämpöön.
Rivitaloyhtiön koosta riippuen maalämpöä varten tarvitaan yleensä 1-5 maalämpöäkaivoa ja yhden 200-300 metrin syvän kaivon poraus kestää yleensä noin päivän. Lisäksi pihalle kaivetaan kanaalit lämpökaivoista lämmönjakohuoneeseen vaakaputkistoa varten. Maalämmön asentamistyöt rakennuksen ulkopuolella kestävät yleensä muutaman viikon, mutta laajemmissa hankkeissa pidempään.
Asennustyöt lämmönjakohuoneessa voidaan aloittaa jo ennen kun lämmönkeruujärjestelmä on valmistunut. Rivitaloyhtiön lämmönjakohuoneessa tehtävät asennustyöt kestävä yleensä noin 1-6 viikkoa, riippuen asennettavan järjestelmän laajuudesta. Yleensä ensimmäiseksi asennetaan lämpimän käyttöveden varaajat, jotta asukkaat voivat asua kotona normaalisti myös asennustöiden aikana. Lämminvesivaraajien asennusten jälkeen puretaan vanha lämmitysjärjestelmä ja asennetaan maalämpöpumppu, puskurivaraaja, kiertovesipumput sekä muut tarvittavat komponentit.
As Oy Sumiaisten Kukkoranta päätti luopua öljylämmityksestä ja siirtyä maalämpöön. Projektin toteutti Metso-Putki Oy.
Lue lisää suurten kiinteistöjen ratkaisuista »
Maalämpö kerrostaloon
Kerrostalojen kohdalla maalämpö muuttuu sitä kannattavammaksi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus on. Näissä kohteissa luonnollisesti maalämpöpumppuja tarvitaan muutamia tehontarpeen kattamiseen sekä enemmän lämmönkeruuputkia kuin omakotitaloissa. Viime vuosina energiakaivojen poraustekniikka on kuitenkin kehittynyt, mikä mahdollistaa syvempien energiakaivojen poraamisen kuin aiemmin.
Hyötysuhteeseen vaikuttaa rakennuksen lämmitysverkosto, esimerkiksi vanhaan patteriverkostoon tarvitaan lämpimämpää, jopa 65 asteista vettä. Kun sitä vastoin uusien kohteiden lattialämmitykseen riittää 35 asteinen vesi. Energiakaivojen määrää pihamaalla voidaan vähentää, kun kerrostaloon asennetaan poistoilman talteenotto, jonka avulla hyödynnetään kerrostalon poistoilmasta saatava lämpö. Myös kerrostaloissa maalämpöjärjestelmään voidaan liittää myös viilennys.
Kerrostalojen tontit ovat yleensä pieniä, erityisesti kantakaupunkialueilla, joissa maalämpökaivojen sijoittaminen on erityisen huolellisesti suunniteltava. Jos alueella on esimerkiksi tunneleita tai se on pohjavesialuetta, voi energiakaivojen poraus estyä, jolloin voidaan päätyä ilma-vesilämpöpumppujen valintaan. Lisäksi lämpökaivojen suunnittelussa on otettava huomioon, että ne sijaitsevat suositeltavien minimietäisyyksien päässä toisistaan, mutta myös mm. viemäreistä, kaduista ja kiinteistön rajoista.
Lue: Maalämpö kerrostaloon Seinäjoella »
Vinkkejä - lue myös näistä maalämpöön liittyvistä asioista:
NIBE maalämpöpumput
Asiakastarinoita
NIBETURVA
Maalämpö
