Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Maalämmön keruuseen maaperästä käytettävää porausreikää kutsutaan niin energiakaivoksi, maalämpökaivoksi kuin lämpökaivoksi.
Maalämpökaivon toimintaperiaate
Maalämpöjärjestelmä kerää energiaa yleensä maalämpökaivosta, eli energiakaivosta, jonne keruuputki on asennettu. Kaivossa oleva vesi johtaa kalliosta lämpöä keruuputkiin, joiden sisällä kulkeva keruuneste puolestaan kuljettaa lämmön maalämpöpumpulle. Suomen kallioperä sopii poraukseen erittäin hyvin; sen kyky siirtää lämpöä on hyvä ja kallio on lähellä maan pintaa. Maalämpökaivo on huomaamaton, eikä siitä näy ulospäin kuin suojakansi. Kaivo kannattaa pyrkiä poraamaan lähelle maalämpöpumppua, kuitenkin riittävällä etäisyydellä talosta.
Maalämpökaivon poraamiseen tarvitaan aina lupa kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnasta. Esteenä poraamiselle voi olla pieni etäisyys tontin rajaan tai sijainti pohjavesialueella.
Energiakaivon syvyys
Maalämpökaivon syvyys ja niiden määrä riippuu lämmitysenergian ja -tehon tarpeesta. Nämä selvitetään järjestelmän mitoituksessa. Yleensä omakotitaloon riittää yksi maalämpökaivo, joka on 100-200 m syvä. Suuriin kiinteistöihin, kuten kerrostaloihin, voidaan porata kymmenenkin energiakaivoa tai enemmän. Maalämpökaivoa kannattaa hyödyntää myös rakennuksen viilennykseen. Tällöin kesällä saadaan konvektorin tai lattiaviilennyksen kautta rakennukseen viileyttä, samalla kun talon sisäilmasta siirtyy lämpöä kaivoon. Maaviilennyksen käyttökulut ovat minimaaliset.
Lämmönkeruupiirin voi kaivon sijaan kaivaa maahan, esim. peltoon, jos tilaa on riittävästi. Tähän savimaa on paras maalaji lämmönjohtavuutensa ansiosta. Vaihtoehtoisesti keruupiirin voi upottaa vesistön pohjaan, kun se saadaan riittävän syvälle ja ankkuroitua tukevasti.
Energiakaivon ikä
Maalämpökaivo on oikein mitoitettuna pitkäikäinen, se kestää hyvinkin rakennuksen koko eliniän, joten kalliilta tuntuva porauskustannus tasoittuu vuosien mukana. Kaivo, joka tuottaa lämpöä rakennukseen, voi myös jäähdyttää kodin helteillä. Maaviilennys saadaan hoidettua pelkillä pumppauskustannuksilla, edes lämpöpumpun kompressoria ei tarvitse käyttää.
Maalämpökaivoa harkittaessa kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä ammattilaiseen. Hän pystyy arvioimaan porausmahdollisuudet ja avustaa tarvittaessa myös toimenpideluvan hakemisessa. Nykyaikaisella poraustekniikalla kaivon teko on nopeaa. Ammattitaitoinen porausyritys siivoaa myös jälkensä eikä koko puutarha tuhoudu.
Lue lisää maaviilennyksestä »
Maalämpökaivo – keskeisiä käsitteitä
- Aktiivisyvyys: Se osa kaivosta, joka on vedenpinnan alapuolella ja missä lämmön siirtyminen kalliosta keruunesteeseen on tehokkainta.
- Keruupiiri: Lämmönkeruupiiri nimensä mukaisesti kerää energiakaivossa lämpöä kalliosta (tai maasta tai vedestä) ja kuljettaa sen maalämpöpumpulle.
- Lämmönkeruuneste: Keruupiirin putkessa kiertävä neste, joka on yleensä etanolin ja veden sekoitus.
- Maaviileä: Energiakaivon viileyttä kesällä hyödyntävä viilennysjärjestelmä, joka tuo viileyttä sisälle asuntoon ja siirtää lämpöä kaivoon.
Maalämpökaivon mitoitus
Aiemmin pidettiin nyrkkisääntönä maalämpökaivon syvyydelle kaavaa 1 m2 asunnossa = 1 m kaivoa. Nykyään energiakaivon syvyys mitoitetaan osana koko lämmitysjärjestelmää, jolloin siihen vaikuttavat mm. rakennuksen ominaisuudet, sijainti, kallioperän laatu, käyttövesitarve, asukasmäärä, mahdollinen viilennyskäyttö sekä maalämpöpumpun malli ja teholuokka. Invertterikäyttöinen maalämpöpumppu tarvitsee pääsääntöisesti syvemmän kaivon kuin perinteinen on/off-laite. Myös maaviileän hyödyntäminen saattaa lisätä kaivon syvyyttä, yleensä omakotitalossa noin parisen kymmentä metriä. Toisaalta maaviileän käyttö voi lämmittää kaivoa kesällä, mistä on hyötyä talvella.
Maalämpökaivon energian ehtymistä ajan saatossa ei tarvitse pelätä, jos järjestelmä on mitoitettu oikein. Ensimmäisten käyttövuosien aikana kaivo jäähtyy jonkin verran, kunnes jäähtyminen tasoittuu. Tämäkin otetaan huomioon asiantuntevassa koko järjestelmän kattavassa mitoituksessa.
Jos energiakaivoja tarvitaan useampia, pitää ottaa huomioon myös kaivojen keskinäinen sijainti, etteivät ne ole liian lähekkäin ja ala jäähdyttää toisiaan. Lähes kaikissa myynnissä olevissa NIBE maalämpöpumppumalleissa laitteen automatiikka seuraa energiakaivosta tulevan keruunesteen lämpötilaa ja asetettujen parametrien mukaisesti siirtää toimintaa sähkövastuksille, mikäli kaivo jäähtyy liikaa.
Pyydä mitoitus »Vinkkejä - lue myös näistä maalämpöön liittyvistä asioista:
NIBE maalämpöpumput
Asiakastarinoita
NIBETURVA
Maalämpö
