Ninnin ja Topin koti on 1920-luvulla rakennettu hirsitalo. Talon pihapiiriin kuuluu myös vuonna 1943 valmistunut ulkorakennus, jossa on aikoinaan toiminut suutarinverstas. Kun Ninni ja Topi ostivat talon syksyllä 2022, se oli pitkälti alkuperäisessä kunnossa ja ehkäpä juuri sen ansiosta talon rakenteet olivat terveet. Tämä oli heille tärkeintä.
– Emme halunneet taloa, jota olisi pilattu huonoilla remonteilla. Tässä talossa ei oltu tehty mitään sen kuntoa heikentävää, Topi kertoo.
Haastatteluhetkellä asuinkäytössä on talon alakerta, jossa sijaitsevat keittiö, makuuhuone ja olohuone. Taloon on juuri valmistumassa laajennusosa, missä on avaran oleskelutilan lisäksi kylpyhuone ja suihku, jotka tuovat asukkaille merkittävän parannuksen arkeen.
Remontti askel kerrallaan
Ostohetkellä talon varustelutaso oli vaatimaton. Käytössä oli vain kylmä vesi keittiön hanasta sekä vesivessa. Ulkosaunaan vesi kannettiin keittiöstä ja lämmitettiin pienessä puulämmitteisessä säiliössä kiukaan kyljessä.
Jo talon ostohetkellä uudet omistajat tiesivät, että lämmityksen uusinta olisi edessä, kunhan muu remontti edistyisi sopivaan vaiheeseen. Vanhat sähköpatterit Ninni ja Topi purkivat turvallisuussyistä, joten talon lämmitys on viime aikoina ollut olohuoneen pönttöuunin, keittiön puuhellan sekä yhden ilmalämpöpumpun varassa.
”Sanotaan, että vanhassa talossa tulisi asua ainakin vuosi, ennen kuin alkaa tehdä remonttia, jotta oppii tuntemaan talon ja sen ominaispiirteet. Monet ovat kyllä ihmetelleet, miten olemme pärjänneet näin alkeellisilla mukavuuksilla”, Ninni kertoo.
Pariskunta on tehnyt suuren osan remontista itse, mutta ammattilaisia on käytetty mm. sähkö- ja putkitöissä. Remonttia on tehty harkiten ja vanhaa rakennusta kunnioittaen.
Puusepältä tilatut kaapistot kätkevät sisäänsä myös muut lämmitykseen liittyvät tarvikkeet, kuten jakotukin. Kylpyhuone on viimeisiä listoituksia ja kotelointeja vaille valmis.
Kylpyhuoneeseen vievän oven historia vie Helsinkiin. Ovi pelastettiin uuteen kotiin vanhan Kirran, eli Kirurgisen sairaalaan remontin yhteydessä.
Laajennusosan oleskelutila sai upean maanläheisen lattian jykevistä portugalilaisista terrakottalaatoista. Paksu lattia myös varaa lattialämmityksen tuomaa lämpöä.
Ilmavesilämpöpumppulämmitykseen kahdessa vaiheessa
Lämmitysjärjestelmää miettiessään Ninni ja Topi harkitsivat aluksi maalämpöä, mutta hylkäsivät sen tontin paksun savikerroksen vuoksi. Seuraavaksi vaihtoehdoksi nousi ilma-vesilämpöpumppu, mutta sekään ei toimi parhaalla tavalla hyvin pientä tilaa lämmitettäessä. Keskustellessaan NIBE Neuvontapalvelun Maarit Auvisen kanssa, löytyi ratkaisu kahdessa vaiheessa toteutettavasta ilma-vesilämpöpumppulämmityksestä.
”Koska tässä vaiheessa vesikiertoinen lämmitys on talossa vasta laajennusosan varaavassa lattiassa, olisi ilma-vesilämpöpumppu vähän liian järeä ratkaisu ja pätkäkäynti kuluttaisi turhaan kompressoria. Siksi ensin asennettiin vain sisäyksikkö, NIBE VVM S320, joka yksin toimii sähkökattilana, lämmittäen laajennusosan lattian ja käyttöveden. Myöhemmin, kun vesikiertoiseen lämmitykseen on liitetty myös muita tiloja, voidaan laitteeseen liittää ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö”, Maarit kertoo.
”Tämä laite oli meille todella positiivinen yllätys. Emme edes tienneet tällaisesta vaihtoehdosta, jossa ulkoyksikön voi lisätä myöhemmin”, Topi kertoo marraskuun alussa asennetusta NIBE VVM S320:stä.
NIBE VVM S320:n sijoittaminen kylpyhuoneeseen otettiin hienosti huomioon kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Katse jo seuraavaan kesään
Haastatteluhetkellä kylpyhuone odottaa vielä lopputarkastusta, mutta sisäyksikkö lämmittää jo laajennusosan tiloja. Laite on myös liitetty verkkoon ja myUplink-palvelu pörssisähköohjauksineen on käytössä.
”Etenkin mahdollisuus pörssisähköohjaukseen ja etähallintaan on juuri sitä, mitä olemme toivoneetkin”, Topi toteaa.
Ensi kesänä remontti jatkuu alakerran lattioiden avaamisella, eristysten parantamisella ja lattialämmitysputkien vetämisellä eteiseen. Tämän talon remontti ei siihen pääty, mutta tuntuu parannuksena asuinmukavuudessa ja kannustaa jatkamaan urakkaa.
Talo Vindbo
- Omakotitalo Sipoossa
- Rakennusvuosi: 1920-luku
- Alakerran asuinpinta-ala: n. 56 m2 sekä laajennusosa n. 26 m2
- Rakennusmateriaali: Hirsi
- Lämmitys ennen: Puuhella, valurautakamiina, ilmalämpöpumppu ja sähköpatterit
- Lämmitys nyt: NIBE VVM S320 sähkökattila/sisäyksikkö, pönttöuuni, puuhella ja ilmalämpöpumppu
Miksi valita NIBE ilmavesilämpöpumppu?
Luotettavat NIBE ilmavesilämpöpumput on suunniteltu ja valmistettu pohjoisiin olosuhteisiin lämmittäen tehokkaasti rahaa ja luontoa säästäen. Lämpöpumppuinvestointia varten voi hakea NIBE-rahoitusta ja valtion tukea, lisäksi saat maksuttoman lisäturvan, NIBETURVAn, rekisteröimällä lämpöpumppusi. NIBE S -sarjan ilmavesilämpöpumput ovat myös valmiina tulevaisuuden mahdollisuuksiin.